”Työssäni jota tunnen kutsumuksesta.” Johannes Karhapään toiminta ja vaiheet vuosina 1910–1918

  • Marko Mäkinen
Avainsanat: Johannes Karhapää, Sonkajanranta, Oikeauskoiskirkollinen seura, ortodoksinen, fennomaanit, venäläistyttäminen, sotasurma 1918, kiertävä uskonnonopettaja, Pohjois-Karjala, marttyyri

Abstrakti

Syksyllä 2018 ortodoksinen kirkko liitti Johannes Karhapään (1884–1918) pyhien joukkoon marttyyrina ja tunnustajana. Joulukuussa 2018 Joensuun ortodoksiselle seurakunnalle luovutettiin häneen liittyviä pöytäkirjoja, kirjeenvaihtoa ja asiakirjoja vuosilta 1908‒1918.

Kokoelma kertoo Johannes Karhapään elämästä ja toiminnasta. Hänen vaikutuksestaan Sonkajanrannan kylälle perustettiin nuorisoseura, rakennettiin koulu, kirkko ja tie ja saatiin puhelin. Johannes toimi myös katekeettana ja kiertävänä uskonnonopettajana.

Johannesta motivoi halu tehdä ortodoksista kasvatustyötä ja rohkaista vaikeassa tilanteessa eläviä ortodokseja. Hän ylläpiti suhteita kirkolliseen ja maalliseen esivaltaan, mikä herätti epäluuloja ja kateutta. Johannesta alettiin syyttämään tsaarin kätyriksi, vehkeilijäksi, rettelöitsijäksi, Pohjois-Karjalan pimeäksi voimaksi ja pyhän uskon pilkkaajaksi. Vastustajat vaativat ankaria toimenpiteitä.

Johannes Karhapään kirkollisia ja kasvatuksellisia motiiveja ei osattu tai haluttu tulkita oikein. Hänen määrätietoisuutensa, ahkeruutensa ja periksi antamattomuutensa luultavasti kasvattivat vastustusta, mutta pontimeksi tarvittiin ortodoksien vaikea asema itsenäistyvässä Suomessa.

Painostus yltyi – kuten Johannes kuvaa – vainoksi. Vastustajien joukkoon liittyivät alueen ortodoksit ja kirkollinen esivalta. Johannes itse koki, ettei saanut vastustajistaan rauhaa ”työssäni jota tunnen kutsumuksesta”. Tilanne kärjistyi teloitukseen Joensuun Siilaisilla kevättalvella 1918.

Julkaistu
2019-09-23
Osasto
Vertaisarvioidut artikkelit