Ortodoksisen kirkkolaulun ykseys ja moninaisuus ortodoksisen teologisen ajattelun näkökulmasta

  • Hilkka Seppälä

Abstrakti

Minkälaista ykseyttä ortodoksisen kirkon opetus on luonut omalle musiikkiperinteelleen? Tässä artikkelissa käsittelen pääosin kirkkolaulun ykseyttä ja jätän otsikossa mainitun moninaisuuden pohtimisen taka-alalle, koska se saattaa pääkysymyksen näkökulmasta jopa sotia ykseyttä vastaan. Otan kuitenkin loppupuolella esille moninaisuuden teemaan liittyvän ongelman, joka on seurausta musiikkiperinteen siirtymisestä kielellisesti uudelle alueelle, tässä tapauksessa aina Suomeen saakka.

Hahmottelen esityksessäni kahta vanhaa opetuksen painopistettä, jotka ovat periaatteessa kaikille varsin tuttuja. Niihin liittyy kuitenkin historiallisen aineiston tuomaa “syvävirtausta”, mikä ei ole yleisesti tunnettua ja siksi niitä on syytä tarkastella perusteellisemmin. Nämä aiheet ovat 1) opetuksen laulullisuus ja 2) opetus luvun kahdeksan (vrt. kahdeksansävelmistö) ensiarvoisuudesta. Molemmat aiheet olivat ajankohtaisia kirkkolaulun varhaisissa vaiheissa, joita silloinen teologinen ajattelu ja käytäntö ruokkivat.

Julkaistu
2017-09-04
Osasto
Artikkelit