ORTODOKSIA http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia <p><em>Ortodoksia</em>&nbsp;on ortodoksisen kirkon teologiaan, kulttuuriin ja&nbsp;perinteisiin&nbsp;keskittyvä akateeminen aikakauskirja. Sitä julkaisevat yhteistyössä Suomen ortodoksisten pappien liitto ja Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osasto.</p> Ortodoksisten pappien liitto fi-FI ORTODOKSIA 0355-5690 Esipuhe http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/131 Maria Takala-Roszczenko Pekka Metso ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 5–6 5–6 Selvällä suomen kielellä http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/32 <p class="x_Leipteksti">Suomen kielen historia liturgisena kielenä on miten tahansa mitattuna lyhyt. Silloin kun Suomen hiippakunta oli osa Venäjän ortodoksista kirkkoa, liturgisissa yhteyksissä käytettiin kirkkoslaavia. Kysymys paikallisista tarpeista heräsi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Vuosisadan loppuun tultaessa suurin osa liturgisista teksteistä oli käännetty suomeksi. Keskeinen toimija tässä oli rovasti Sergei Okulov, yksi Suomen ortodoksisen kirkon suurmiehistä.</p> <p class="x_Leipteksti">Kysymys liturgisesta kielestä oli osa isompaa kokonaisuutta. 1920-luvulle tultaessa kysymys liturgisesta kielestä oli kietoutunut kirkkopolitiikkaan, jota ohjailivat voimakkaasti kansalliset poliittiset pyrkimykset. Asennoituminen Suomen kielen käyttöön Suomen alueella toimivassa kirkossa muodosti jakolinjan kansallisesti suuntautuneiden pappien ja venäläismielisenä pidetyn kirkon korkeimman johdon välille. Tilanteeseen vaikuttivat myös henkilökohtaiset motiivit. Jakolinja muodostui pysyväksi, kun venäläinen munkki Kiprian syrjäytti Sergei Okulovin. Okulov kääntyi viranomaisten puoleen, jolloin opetusministeri E.N. Setälä otti keskeisen roolin venäläisen vaikutuksen torjunnassa Suomen ortodoksien keskuudessa. Kieltä käytettiin välineenä, jolla venäläisen vaikutuksen torjumiseksi sekä syrjäytettiin että valittiin kirkon johtomiehiä. Äärimmäisin esimerkki tästä oli piispa Herman Aavin valinta. Sen taustalla oli valtiovallan näkemys, että Aav olisi arkkipiispa Serafimia sopivampi henkilö johtamaan ortodoksista kirkkoa kohti kansallisia tavoitteita.</p> <p class="x_Leipteksti">Suomen ortodoksisen kirkon historia on paikoin hämmentävää. Liturgista kieltä koskeva ajattelu kumpusi alun perin 1800-luvun lopun liturgisesta liikkeestä, joka pian joutui poliittisten ja henkilökohtaisten pyrkimysten otteeseen. Yleisen mielipiteen muokkaaminen oli pitkälti Sergei Okulovin ja ministeri Setälän aikaansaamaa. Teologisten ja pedagogisten näkökohtien sijaan poliittiset intressit sanelivat kansallisen suomalaisen ortodoksisen kirkon rakentamista. Prosessia ohjasivat ja rahoittivat valtion virkamiehet. Venäläisestä suomalaiseksi kirkoksi muuttuminen esitettiin tietoisesti taisteluna itsenäisyyden ja vapauden saavuttamiseksi. Pyrkimyksen vastustajia syyllistettiin ja tuomittiin, ja kysymystä suomesta liturgisena kielenä käytettiin aseena torjuttavina pidettyjä vastustavia voimia vastaan. Olipa tällainen toiminta oikeutettua tai ei, muodostaa se joka tapauksessa kappaleen Suomen ortodoksisen kirkon historiaa.</p> Timo Hirvonen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 7–35 7–35 Nationalismia ennen nationalismia? http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/127 <div> <div style="margin-top: 0; margin-bottom: 0;"><span style="font-family: Times\ New\ Roman, serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;">Armenialainen historiankirjoitus joutui 400-luvulla luomaan linjauksia siitä, millaista on kansallinen kristillisyys ja kristillinen kansallisuus ja miten tätä kuvataan kirjallisesti. Historioitsijat korostivat kristinuskon kansallista luonnetta ja kansan hengellisyyttä erityisesti kolmella mekanismilla, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa: raamatullistaminen, liittoajattelu ja marttyyriaate. Kaikissa on kyse kristinuskon hengellisen asian laventamisesta kansalliselle tasolle, ei kansallisen ilmiön kristillistämisestä.</span></span></div> <div style="margin-top: 0; margin-bottom: 0;"><span style="font-family: Times\ New\ Roman, serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;">&nbsp;</span></span></div> <div style="margin-top: 0; margin-bottom: 0;"><span style="font-family: Times\ New\ Roman, serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;">Historiikkien tapa kytkeä hengellisiä ja kansallisia ulottuvuuksia yhteen voi vaikuttaa jokseenkin yksipuoliselta. Monet asiaan liittyvät kysymykset samoin kuin kansallisen tradition kulttuurilliset rikkaudet jätetään käsittelemättä tai mainitaan vain kursorisesti. Sen sijaan historiankirjoituksessa hyödynnettiin pyhien kirjoituksien malleja ja ilmaisuja mitä moninaisimmin tavoin. Hagiografisessa historioinnissa (Koriun, Agathangelos) tämä on itsestään selvää, mutta myös muussa historiankirjoituksessa Raamatun merkitys korostuu. Kun kirjakieli oli uusi, oli luontevaa, että </span></span><span style="font-family: Times\ New\ Roman, serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;"><em>kirjallisessa</em></span></span><span style="font-family: Times\ New\ Roman, serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;"> traditiossa pyhät tekstit olivat käyttökelpoinen malli ja kielikuvien varasto. Miten arkielämässä ajateltiin, jää hämärän peittoon.</span></span></div> </div> <p><span style="color: black; font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif; font-size: medium;"><span style="font-size: 12pt;">&nbsp;</span></span></p> <div style="margin-top: 0; margin-bottom: 0;">&nbsp;</div> <p>&nbsp;</p> Serafim Seppälä ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 36–73 36–73 "Vieras" ja "kansallinen" ortodoksisessa kirkkotaiteessa 1918–1939 http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/129 Hanna Kemppi ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 74–87 74–87 Vähemmistövaltiokirkon synty http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/130 Mika Nokelainen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 88–95 88–95 Pappiskoulutus kansallisen identiteetin rakentajana http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/132 Juha Riikonen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 96–103 96–103 Paneelikeskustelu ortodoksisen kirkkokunnan asetuksen ja pappiskoulutuksen juhlaseminaarissa "1918 ja ortodoksit" http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/133 Piispa Arseni Heli Kananen Hanna Kemppi Teuvo Laitila Mika Nokelainen Juha Riikonen Pekka Metso Maria Takala-Roszczenko ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 104–123 104–123 Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa: kolttasaamelaiset http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/124 Sophie Alix Capdeville ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 124–136 124–136 "Puhdasta" suomalaista kirkkoarkkitehtuuria luomassa http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/134 Hanna Kemppi ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 137–145 137–145 Siirtokarjalaistaustaisten ortodoksinaisten ”elämänmittainen” uskonto Pierre Bourdieun käytännön teorian valossa http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/125 Helena Kupari ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 146–156 146–156 Ortodoksiset kirkot ja Euroopan unioni http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/135 Talvikki Ahonen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 157–161 157–161 Ohjeita islamin alla eläneille ortodoksikristityille http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/136 Jarmo Hakkarainen ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 162–164 162–164 Dokumentti ristisaattoperinteestä http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/137 Pekka Metso ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 165–166 165–166 Liturgisten uudistusten ristipölytys http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/138 Maria Verikov ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 167–169 167–169 Tietoa kirjoittajista http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/139 Maria Takala-Roszczenko ##submission.copyrightStatement## 2018-09-19 2018-09-19 58 170–171 170–171